Uusia kehityskulkuja
"Tuomme pellon testihalliin."
Raphael Spieler
Testi-insinööri
Mikä on teidän tehtävä Bad Saulgaussa?
Laajasti ottaen olemme vastuussa uusien koneiden testaamisesta. Ensimmäisestä toimivasta mallista esisarjan koneeseen. Timo Geisler vastaa suurelta osalta mittaustekniikasta. Ohjaan pääasiassa kokeiltavien koneiden peltokäyttöä. Tehtävämme on tallentaa todellisia käyttökuormituksia käytännössä tai testiradalla ja kopioida tai luoda niitä uudelleen testipenkissä. Käytännössä tuomme pellon testihalliin – tai testiradalle.
Miten laajoja nämä testit ovat ja miksi tämä valtava vaiva? Testitoiminnassa työskentelee 16 työntekijää.
Alusta alkaen, esisarjan koneiden julkaisuun saakka kuluu vähintään kaksi vuotta. Loppujen lopuksi edut ovat selvät: CLAAS’in asiakkaat ovat tyytyväisiä hyvän toimintavarmuuden ansiosta, joka pitää koneen korjauskustannukset alhaisina; asiakas ostaa hienon koneen ensimmäisestä päivästä lähtien.
Mittaustekniikalla varustetut koneet lähetetään erilaisella pinnoituksilla olevalle testiradalle ja eri nopeuksilla.
Rehunkorjuukoneiden kohdalla, Liner’in 4-roottorisen karhottimen täydellinen testauslaite, jopa 15 m leveille koneille, oli luultavasti monimutkaisin testijärjestely.
Timo Geisler
Mittausinsinööri
Miten testiprosessi voidaan kuvitella yksityiskohtaisesti?
Pääsääntöisesti otamme nykyisen sarjamallin, varustamme sen laajalla mittaustekniikalla ja lähetämme sen kentälle maailmanlaajuisesti, kaikista vaikeimpiin olosuhteisiin. Tätä varten etsimme ns. 95 prosentin asiakkaita, jotka käyttävät konetta 95 prosenttia maksimikuormituksesta. Tällaista tilaa ei voi tarkalleen löytää. Tavoitteena on päästä mahdollisimman lähelle 95 %:n asiakasta tekemällä mahdollisimman laajoja mittauksia mahdollisimman erilaisissa olosuhteissa
LINER’ia tai DISCO’a esimerkkinä käytettäessä, voi se olla asiakas Englannissa, jolla on käsittämättömät määrät ensimmäisen sadon rehua, tai viljelijä Uudessa-Seelannissa, jolla on myös suuria määriä rehua, kiviset pellot ja rinnemaasto. Pyrimme luomaan mahdollisimman laajan tietokannan, jotta voimme tallentaa mahdollisimman monia erilaisia käyttöolosuhteita ympäri maailmaa.
Ulkoiset kuormat siirretään sarjakoneesta uuteen malliin vertailuajon aikana. Tätä tarkoitusta varten testiradalla (kaikki tienpinnat eri nopeuksilla) tehdään mittauksia sarjakoneella. Nämä mittaukset kootaan yhteen siten, että asiakkaiden luona tallennettu yhteiskuormitus esitetään mahdollisimman tarkasti. Kutsumme tätä koostamista "ajostrategiaksi". Uuden koneen lujuuden testaamiseksi ajostrategia voidaan sitten toistaa joko testiradalla tai hydropulssitestipenkissä.
Erilaiset tienpinnat kuormittavat konetta todellisesti, kuten käytännössä tapahtuu.
Simulaatiota varten on kiinnitetty ns. hydropulssisylintereitä kohtiin, joissa kuormitukset esiintyvät myös käytännön työssä.
Mitä tekniikkaa arviointiin käytetään? Millaisille kuormituksille esimerkiksi LINER oli alttiina ja miltä se näyttää toteutuksessa?
Timo Geisler: Tässä on kyse rakennetestauksesta – sähkömoottorikäytöllä tai ilman, tilanteesta riippuen. Materiaalin lujuuden testaamiseksi asennetaan ns. hydropulssisylintereitä, joiden kautta ulkoiset kuormat todellisuudessa pääsevät vaikuttamaan. Esimerkiksi LINER’issa kiinnitimme paljon huomiota kytkentärunkoon ja pyörän napoihin.
Mittausakseleita käytetään voimansiirtoakseleiden vääntömomentin mittaamiseen.
Kaikki mahdolliset vauriot voidaan tunnistaa nopeasti ja viipymättä testipenkissä ja ratkaisuja voidaan kehittää nopeasti.
Mitä hyötyä penkkitestauksesta on?
Raphael Spieler: Siihen on helppo vastata. Säästämme aikaa ja saamme tarkat tulokset suhteellisen nopeasti. Kun testipenkki on pystytetty, voimme simuloida todellisen koneen käytön rasituksia käytännössä yötä päivää, täysin säästä riippumatta ja pienellä henkilökunnalla. Lisäksi emme tarvitse traktoria tai polttoainetta. Kaikki mahdolliset vauriot tunnistetaan erittäin nopeasti ja myös ratkaisut on nopeasti tehtävissä. Saatujen tietojen perusteella voimme lähestyä materiaalin ominaisuusrajoja kehityksen aikana. Mitä lähemmäs niitä pääsemme, sitä enemmän materiaalia voidaan säästää. Koneen paino optimoidaan ja olemme pellon pintaa suojaavasti ja kestävästi liikkeellä.
Määritetyissä kohdissa tavalliset tapit korvataan voimanmittaustapeilla. Näin kuormitukset voidaan mitata.
Venymämittareiden avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä materiaalin muodonmuutoksesta.
Herra Geisler, mitä käytännön tekniikkaa käytetään mittauksessa?
Timo Geisler: Käytämme esimerkiksi ns. venymämittareita. Kapeat johdinradat venyvät tai puristuvat, ja johdinratojen sähkövastus muuttuu. Tästä voimme tehdä johtopäätöksiä materiaalin muodonmuutoksesta. Lisäksi tavallisten pulttien sijaan käytetään voimanmittaustappeja tietyissä kohdissa. Myös näissä käytetään venymämittareita. Käytämme myös kiihtyvyysantureita ja vääntömomentin mittausakseleita nivelakseleissa.
Mitä johtopäätöksiä teet, kun vaurioita sattuu?
Raphael Spieler: Mahdollisia vaurioita käsitellään välittömästi suunnitteluosastollemme. Uusia laskelmia tehdään ja puute korjataan. Nämä muutokset testataan sen jälkeen uudelleen, niiden vakavuudesta riippuen. Tavoitteena on aina mahdollisimman luotettavan tuotteen valmistaminen.
